27.12.2014

Koripalloilijat ystävyyskouluvierailulla Virossa


Tiistai

 Matkamme Tallinnan Sudallinan kooliin ystävyyskoulun vierailulle alkoi kello 6:45 Länsisatamassa. Kaikki oppilaat olivat ajoissa pirteinä. Laivamatka Viroon Tallink SuperStarilla sujui urheilijoitten yhteisellä aamupalalla buffassa syöden. Tallinnan satamassa meitä oli vastassa koulun rehtori Veiko Rohunurm.

 Siirryimme bussilla koululle ja meille kerrottiin päivän ohjelma, joka sisälsi mm. treenit ja pelin. Koululle saavuttuamme meille esiteltiin hieman koulun paikkoja ja kerrottiin koulun historiasta.

 Kierroksen aikana vierailimme Jannen, joka on koulun koripallovalmentaja (nainen), työhuoneessa, joka oli täynnä erilaisia koripallosaavutuksia ja -tavaroita. Janne on juuri käynyt Yhdysvalloissa koripalloilija Michael Jordan Universityssa, jonne valittiin huippuvalmentajia eri puolilta maailmaa opiskelemaan, miten WNBA:ssa toimitaan, ja oppimaan vielä paremmaksi valmentajaksi.  Koimme luennon mielenkiintoiseksi ja tuntui upealta kuulla mahdollisuuksista maailmalla.

 
 
 
 
 Esittelyn jälkeen meillä alkoi ensimmäiset treenit yhdessä Sudallinan koolin oppilaiden kanssa. Opettajamme Minna piti alkulämmittelyn Pekka Sarasjärven oppiin perustuen, mitä seurasi koulun oppilaiden pitämä pallonkäsittelyosuus. Koimme harjoittelun kehittäväksi. Huomasimme, että yhteinen kielemme oli koripallo. Pystyimme harjoittelemaan tehokkaasti.

 
 
Tämän jälkeen Juha otti ohjat käsiinsä ja opasti meille tutut peliharjoitukset. Harjoitukset opastettiin suomen ja englannin kielellä. Harjoituksiin kuului mm. peruskoripallontaitoa ja lopuksi pelasimme. Kaikilla oli hyvä asenne koko treenien aikana, vaikka ikähaitari on suuri.
 
 
Treenin ja pikasuihkun jälkeen saimme koulun ruokalasta aterian. Mahat täynnä jatkoimme koulun juhlasaliin, jossa saimme kuulla virolaisia joululauluja, sudallinan koolin esittelyn ja Iinan englanniksi pitämän puheen meidän koulustamme. Se meni oikein mallikkaasti.

Matkamme jatkui bussikyydillä hotellillemme, joka vaikutti viihtyiseltä.

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Asettautumisen ja pienen levon jälkeen tytöillä alkoi peli Eyblissä pelaavaa BC-Staria vastaan. Vaikka lopputulos ei ollut meille paras mahdollinen, tytöt saivat kehuja heidän tsempistään ja siitä, että he pelasivat pelin täysillä loppuun asti.

 
 
Heti tyttöjen pelin jälkeen alkoi poikien peli Audentesia vastaan. Pojat pelasivat oikein mallikkaasti yhteen ja kyllä huomasi, että he treenasivat kovaa. Pojat hävisivät tiukan pelin jälkeen kahdella pisteellä. Pelien jälkeen meillä oli vapaa-aikaa kävellä Tallinnan keskustassa. Illalla meitä odotti hotellilla loistava buffet. Illallisen jälkeen kaikki menivät ajoissa nukkumaan.


Keskiviikko

Aamulla herätys oli kello kahdeksalta ja saimme ravitsevan aamupalan hotellilla. Syötyämme siirryimme bussilla viimeisiin aamutreeneihin, jotka olivat Pukinmäen ryhmän omat. Oli hyvä saada onnistuneet treenit loppuun, niin jatkoimme hyvillä mielillä laivalle kotimatkalle. Tosin, myrsky tuuli tuntui hyvin matkan ajan. Laiva saapui satamaan kello 15:30 ja kaikki olivat väsyneitä, mutta iloisia hyvästä matkasta!
Matka loi tulevaisuutta varten vahvan pohjan yhteishengelle, jota voi jatkaa vuosia!
 
 
 

 

9-luokkalaistenTET-muistoja

Ysit tulivat takaisin kouluun. Tetti meni toisi hyvin kaikilla.















1.12.2014

Rehtori Markku Holttisen haastattelu


 
 
Haastattelimme rehtori Markku Holttista 25.11. ennen hänen eläkkeelle jäämistään. Keksimme itse kysymykset:
 
 
1. Kuinka kauan olet ollut Pukinmäen peruskoulussa rehtorina?
 
-Elokuusta 1996 eli noin vajaa 20 vuotta 3 kuukautta 25 päivää
 
 2. Mikä on ollut vaikeinta ollessasi rehtorina?
 
-No, varmaankin nämä muuttuvat olosuhteet, mitä kolumailmassa on ollut näiden kahdenkymmenen vuoden aikana.
 
3. Mikä oli haaveammattisi lapsena?
 
-Jaa, en nyt ihan muista, mikä se lapsena olisi ollut, mutta pari kolme vaihtoehtoa lukioikäisenä: liikunnanopettaja/valmentaja, taloustieteiden lukeminen eli lähinnä ekonomi ja kolmas oli metsänhoitaja.
 
4. Miksi tulit  juuri Pukinmäen peruskouluun?
 
-Olin aikasemmin ollut pienessä kaupungissa eli Salon rehtorina ja sitten halusin löytää perhettä lähempää töitä eli työpaikka olisi lähempänä kotia.
 Täällä vapautui sopivasti rehtorin paikka. Tämä oli myös  mukava koulu, koska urheilu on ollut aina lähellä minun sydäntä tai oikeastaan sivuna koko mun elämää. Täällä oli loistavat puitteet ja yksi Helsingin parhaita urheilupuistoja ihan koulun lähellä.
Toisaalta sitten olen opiskellut aiemmin ennen tänne tuloa maahanmuuttaja-asioita ja vieraan kulttuurin asiota mm. Englannissa Manchesterin yliopistossa. Sillä lailla nämä kaksi asiaa yhdistyy ihan kivalla tavalla.
 
5. Millainen on rehtorin työpäivä?
 
-Sen voi sanoa, kuten vanha kulunut sanonta on, että "ei ole kahta samanlaista päivää" ja toisaalta voi olla sellainen päivä, että on hyvin rauhallista ja voit tehdä ne työt, mitä olet suurinpiirtein suunnitellut ja kalenteriin laittanut.Tai sitten voi olla sellainen päivä, että et tee yhtään työtä mitä olet kuvitellut tekeväsi sinä päivänä. Että en voi määritellä, millainen on niin sanottu normaali työpäivä, kun normaalia työpäivää ei ole.
 
6. Onko jotain hyviä muistoja urasi aikana?
 
-Mulla on oikeestaan pääsääntöisesti pelkästään hyviä muistoja sekä aiemmalta rehtorityöskentelyajalta että sitte muilta tehtäviltä.  Aloitin oikeastaan opettajaurani Jyväskylän yliopistossa ja sitten olen ollut erinäkösissä työtehtävissä  kaupungilla, kunnilla ja hallituksen suunnittelutehtävissä, mm. Keski-Suomeen suunnittelin yhden liikuntaopiston. 
Sitten olen urheiluvalmentajana ollut 10 vuotta, euroopanmestaruuskilpailujen maajoukkuetasolla, mutta itse en päässyt  kuin SM-mitaleille (laji estejuoksu), mikä on pikkusen jäänyt kaivelemaan ja toisaalta motivoinut valmennushommissa.
Olen ollut myös yksityisellä puolella suunnittelemassa koululaisten pulpetteja diplomi-insinöörien ja lääkärien kanssa.Olen vetänyt vapaa-ajan messuja yrittäjänaisten ja urheiluseurjen kanssa.
Olen tehnyt todella monenlaisia töitä ja olen erittäin tyytyväinen niistä asioista. En varmaan olisi täällä Pukinmäessä, jos en olisi täällä viihtynyt. 20 vuotta on kuitenkin aika pitkä aika näissä asioissa.
 
7. Mitkä ovat fiiliksesi jäädessäsi eläkkeelle?
 
-No voisi sanoa, että aika coolit. Ihan rento olo tässä on, työt jatkuu mutta vähän eri merkeissä. Sillä tavalla en ole vielä edes huomannut, että jään eläkkeelle. Teen muita töitä sitten varmaan torstai-aamusta lähtien.
-Kiitos haastattelusta!
 
 
 
Suvi ja Ella 9D
 
 
 
 


27.11.2014

Ihmeellinen löytö

Eräs lappilainen Essi piti kovasti tuntureille kiipeämisestä. Essi oli kuullut, että on olemassa tunturi, jonka nimi oli Korvatunturi. Essin mielestä sen nimi oli hassu, koska hän ei muistanut, että siellä asui joulupukki tonttuineen. Essi halusi mennä seuraavana päivänä tutkimaan tunturia, sillä nyt oli liian myöhä.

Aamulla Essi heräsi aikaisin, söi hyvän aamiaisen ja pakkasi mukaan kompassin, kartan ja eväitä. Ensin Essi tutki karttaa selvittääkseen, missä päin korvatunturi on. Essi luetteli mielessään kaikki ilmansuunnat, pohjoinen, itä, etelä ja länsi.

- Siis länteen, Essi sanoi.

Hän mietti, miten voisi mennä tunturille. Metsäpolkua vai tasaista tietä? Essi halusi lopulta mennä tasaista tietä, jotta hän pääsisi nopeammin huipulle.

Niin Essi lähti kapuamaan tunturin huippua kohti. Kun Essi pääsi huipulle, hän söi yhden leivän ja joi vähän vettä. Essi ihasteli maisemia jonkun aikaa, sitten hän tajusi, että hän voisi tutkia, mitä tunturin toisella puolella on. Onneksi alaspäin on helpompi mennä kuin ylöspäin. Essi lähti heti alas, koska oli niin innoissaan. Kun Essi tuli alas, hän säikähti lumiukkoa, joka viittilöi häntä mukaansa. Essi epäröi hetken, mutta lopulta hän lähti lumiukon mukaan.

Kun he saapuivat perille, Essi ei ollut uskoa silmiään. Vasta silloin hän muisti, että saduissa joulupukki ja tontut asuivat Korvatunturilla. Hän oli siis saapunut pukin kylälle. Essi jutteli joulupukin kanssa ja joi teetä. Lopulta Essin piti lähteä, mutta hän lupasi tulla käymään taas joskus.

Vilma (2B)

Taikaluola

Olipa kerran taikaluola. Siellä asui noita, joka taikoi melkein koko päivän. Hänen nimensä oli Taide, koska hän teki paljon taikoja. Eräänä päivänä noidalta loppui taikasauvasta taika. Sitten Taide lähti hakemaan taikaa metsästä. Metsän alla oli Taiteen ystävä. Taiteen ystävän nimi oli Sessiina. Sessiina möi paljon erilaisia taikoja niin kuin esimerkiksi kultataikaa ja hopeataikaa, mutta Taide ei muistanut, mitä taikaa oli viimeksi ottanut.

Taide päätti ottaa jonkun ihan uuden taikapurkin.  Hän otti vaaleansinisen taian ja lähti sitten kotiin kokeilemaan. Taide ei ollut koskaan kokeillut mitään uusia taikoja, joten häntä vähän jännitti. Kun Taide oli kotona, hänen taikapurkki alkoi säteillä. Taide ei tiennyt, mitä purkille oli tapahtunut. Oliko se rikki vai pitikö sen oikeasti tehdä sillä lailla? Taide laittoi purkin pöydälle ja avasi sen.

Taide etsi taikojen säilytyspussin ja kaatoi taian sinne. Taide otti taikasauvan ja kaatoi sinne taikaa. Taide ihmetteli, miksi hänen taikasauvan väri muuttui. Siihen tuli keltaista sinistä ja pinkkiä ja vielä vihreätä. Kun Taide yritti taikoa, siitä ei tullut vain sinistä vaan siitä tuli myös samoja värejä kuin taikasauvassa. Yhtäkkiä joku koputti oveen. Taide meni avaamaan oven ja siellä oli Taiteen serkku, Putte. Putte tuli kysymään, mitä Taide tekee juuri nyt. Taide kertoi, että oli ostanut uuden taian, jonka nimi oli sinitaika, mutta taiasta tulikin muitakin värejä kuin vaan sinistä.

Putte sanoi, että ei taiasta tarvitse tulla vain sinistä, se on kivempi kun siitä tulee muita värejä. Taide alkoi taikomaan  ja taiasta tuli tosiaan paljon erikoisia ja hienoja värejä. Taide ja Putte jäivät katsomaan hienoja värejä ja kauniita säteilyjä.


Venla K. (2B)

24.11.2014

Ruotsi tet

Sununtai

Sunnuntaina tapasimme lentokentällä kello 15. Kävimme Starbucksissa ja kiertelimme lentokentällä hetken aikaa ja sitten bussi vei meidät lentokoneeseen. Melkein kaikki pääsivät istumaan vierekkäin. Lentomatka sujui nopeasti ja aika tasaisesti muutamia ilmakuoppia lukuunottamatta. Arlandan lentokentällä meitä oli vastassa joidenkin isäntäperheet ja saimme autokyydin "kotiin". Loppuilta meni tutustuessa, jutellessa ja syödessä.




Maanantai

Kaikki nähtiin koululla kello 08.00 (Nea ja Katja tulivat omia aikojaan..) Vaihdoimme pari sanasta ja saimme muistiinpanovälineitä, jonka jälkeen kaikki lähdimme omiin työpaikkoihimme.

Työpäivä sujui kaikilla kuulemma hyvin ja kokoonnuimme kaikki koululla työpäivän jälkeen(Malassu ja Reetakin olivat päässeet ylös hotellihuoneiden sängyistä).
Lähdimme porukalla kauppaan ostamaan tarvikkeita pitsaan. Palasimme koululle syömään ja tekemään pitsaa, salaattia ja jälkkäriksi jäätelöä yhdessä toisiimme paremmin tutustuen.

 
Kun olimme syöneet osa porukasta lähti taas Tukholman keskustaan kiertelemään. Jokainen pääsi lopulta omiin koteihinsa väsyneinä, mutta onnellisina.

Tiistai

Hyvin menneen työpäivän jälkeen tapasimme koululla klo 15:00. Lähdimme yhdessä junalla Tukholman keskustaan ensin shoppailemaan ja sen jälkeen katsomaan odotettua Hammarby-Östersund futispeliä. Meidän ja 25 000 päisen kotiyleisön onneksi Hammarby voitti pelin 4-2. Kaikilla oli kivaa ja tunnelma oli mahtava.




Keskiviikko

Keskiviikko oli hauska ja ehkä jopa viikon paras päivä! Silloin oli vuorossa leikkimielien Amazing race. Ensimmäisenä tehtävänä oli lähteä koululta itsenäisesti 2-3 hengen ryhmissä Sergelin torille. Antti oli siellä odottamassa ja antoi meille seuraavat ohjeet. Meidän piti muunmuassa ottaa selfie Svamppenilla ja kerätä Ruotsalaisia nähtävyyksiä ja tuotemerkkejä matkanvarrelta. Yliopistollakin tuli käytyä ja ruotsinkielinen lööppi suomennettua.
Elina, Nea ja Katja taisivat eksyäkkin kerran, mutta se ei vauhdikasta menoa haitannut! Voittaja tiimi Veikka, Ilona ja Ronja kävelivät rennosti ykkös sijalle. Iltaa istuimme rennosti Burger Kingissä.

Torstai

Torstaina oli kauan odotettu shoppailupäivä Tukholman keskustassa. Rahaa paloi ja lähes kaikilla tarttui jotain mukaan. Ostosten jälkeen lähdimme porukalla isäntäperheet ja pari koulun opettajaa lukuun ottaen syömään suosittuun aasialaiseen ravintolaan. Ruoka oli hyvää eikä kukaan taatusti jäänyt nälkäiseksi syötyään pitkän kaavan mukaan. Koko ravintola varmasti kuuli meidät, niin hauskaa meillä oli!




Perjantai

Perjantai oli haikea päivä sillä kotiinlähtö odotti. Työpäivä loppui normaalia aikaisemmin, sillä meitä tultiin haastattelemaan ruotsinsuomalaiseen radioon. Ilona ja Veikka saivat kunnian olla haastateltavina. Haastattelu on kuultavissa tästä linkistä. Hyvästeiden jälkeen alkoi matka kohti lentokenttää, tällä kertaa julkisilla. Lentokentällä kävimme tax freen kautta Starbucksissa. Lento myöhästyi hieman, mutta pääsimme silti turvallisesti kotisuomeen.
Viikko sujui erittäin nopeasti ja kaikille tämä oli varmasti unohtumaton kokemus!

kotimatkalla..



Työpaikka esittelyt:

Elina ja Nea Stellanin liikan ja enkun open avustajana: Stellan on äärimmäisen mukava ja puhelias mutta puhuu niin selvää englantia ja ruotsia että mekin saimme selvää. Stellan ei puhunut paljoa suomea, joten meidän piti pärjätä ruotsilla ja enimmäkseen englannilla. Onneksi kuitenkin koululla oppilaat ja muut opettajat osasivat suomea. Olemme olleet mukana pääasiassa englannin ja liikunnan tunneilla.Syömässä olemme käyneet vieressä olevassa isossa lukiossa, missä ruoka on erittäin hyvää. Koulun vieressä on uimahalli ja jäähalli.

Talvikin ja Sallin työpaikka: Olimme Albyyssa tarhassa. Tarha oli monikulttuurinen ja juuri uusittu. Työtehtäviä oli auttaa lasten hoidossa kuten syöttää, leikkiä ja olla ulkona. Tarha oli todella mukava paikka ja vastuuhenkilömme oli oiken mukava. Saimme lopuksi sieltä kynttilä pöllöt ja hyvät työtodistut paperit.

Katjan työpaikka: Olin Tumbassa tarhassa. Tarha oli kokonaan ruotsalainen. Työtehtävinä oli hoitaa lapsia ja leikkiä niiden kanssa.

Ronjan ja Ilonan työpaikka: Ensimmäisenä aamuna vastuuhenkilö otti meidät vastaan aka "punapaita" Meitä ei , koskaan esitelty. Laitoimme tavaramme takahuoneeseen ja saimme työtehtäväksi järjestellä hylläjä. Teimme sitä kunnes saimme tehtäväksi siirtää vanhentuneet tuotteet pois hyllyistä. Purkit olivat klähmäisiä (meillä ei ollut työhanskoja) sekä vanhentuneita tuotteita oli paljon. Seuraavat päivät olivat kovin samanlaisia. Kohokohtia oli kun sai laittaa hintalappuja ja hyllyttää sixpackeja. työ oli tuskaa koska jalkoihin särki ja vessan avain katsi aina mysteerisesti. Joskus joku kysyi meiltä neuvoa mutta emme ymmärtäneet.

ystävyyskoulumme

10.11.2014

8.-luokkalaisten yrittäjyyspäivä 30.10.


Lähiseudun yrittäjät saapuivat Pukinmäen peruskoululle pitämään pajoja, joissa  8.-luokkalaisten oli mahdollista tutustua yrittäjyyteen. Jokainen oppilas osallistui kahteen eri pajaan.

Kuntopajassa venyteltiin ja saatiin neuvoja esim. urheiluvammojen hoitoon ja kännykän liiallisesta naputtelusta ja tuijotuksesta aiheutuviin jomotuksiin. Pajan vetäjä Harri Karppinen kertoi, että alalle vaaditaan hierojan, fysioterapeutin ja kunto-ohjaajan peruskoulutus. Hän oli lähtenyt alalle jatkamaan isänsä työtä perheyrityksessä.








Terveyttä kaiken ikää -pajassa maisteltiin ja valmistettiin erilaisia terveystuotteita ja smoothieta.















Elämäni valo -pajassa rakennenttiin Taisto Palosen johdolla hienoja valaisimia kierrätysmatieriaalista.

Kauneuspajassa tehtiin kauniita kynsiä.

Sisustuspajassa päästiin suunnittelemaan uutta huonetta lukiolaiselle tytölle, jonka aikaisempi huone oli pinkki ja joka nyt halusi joitain muuta.
 
 
Lehtipajaan osallistuneet saivat tehdä paikallislehteen uutisen pajapäivästä. Todella hieno päivä.